Sanomalehti Ilkka uutisoi 9.7.1950 Könnin sukukokouksesta seuraavasti.

300-henkinen Könnien sukukokous Ilmajoella

Eilen eli Ilmajoki tavallistakin suuremmassa määrin könniläisyyden merkeissä. Alkoihan pitäjässä laajan ja tunnetun Könnin suvun sukukokous, johon oli saapunut osanottajia jo eilen n. 300 henkeä maan eri puolilta.

Klo 11 kokoonnuttiin Ilmajoen kirkkoon seuraamaan kirkon ja sen könniläismuistojen esittelyä. Suvun vainajille esitti lämpimät muistosanat rovasti Armas Antila. Siirryttiin hautausmaalle, missä laskettiin suvun puolesta seppele molemmille sankarihaudoille ja esiteltiin hautausmaalla olevat Könnin mestareitten hautapatsaat muistokirjoituksineen.

Kunnallistalossa alkoi klo 13 sukukokous, joka aloitettiin laulamalla yhteisesti Eteläpohjalaisten laulu. Sukukokouksen avauksen suoritti edellisessä kokouksessa suvun päämieheksi ja Mestari-Könniksi valittu toimituspäällikkö Kosti Könni. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin maanviljelijä Kalervo Nikkola Ilmajoelta ja pöytäkirjanpitäjäksi maisteri Veikko Loppi Helsingistä. Suvun sihteeri-oltermanni everstiluutnantti Mikko Hannuksela esitti oltermannikunnan toimintakertomuksen. Läsnä olevan 300-päisen suvun jäsenten henkilökohtaisen esittelyn suoritti toimituspäällikkö Kosti Könni. Suvun Mestari-Könniksi valittiin edelleen yksimielisesti toimituspäällikkö Kosti Könni ja oltermannikuntaan seuraavat: apteekkari Hanna Könni, everstiluutnantti Yrjö Könni, everstiluutnantti Mikko Hannuksela, maanviljelijä M. Koskenkorva ja diplomi-insinööri Yngve von Schantz, varaoltermanneiksi veturinkuljettaja Niilo Heikkilä, herastuomari N. Nikkola ja maisteri Lauri Lehto.
Könnin mestareita koskevia kaskuja kertoili maanviljelijä Emil Malander luonnehtien samalla muutenkin Könnin mestarien olemusta. Mestari-Könnin ehdotuksesta päätettiin sukukokouksia pitää joka viiden vuosi. Rikassisältöinen ja todella voimakkaasti könniläishenkinen sukukokous päätettiin yhteisesti lauletulla Vaasan marssilla.