Könnin sukusivujen tietosuojaseloste
Könnin suvun kotisivut ovat aikaisemmin sijanneet osoitteessa http://www.konninsuku.net ja nykyisin https://www.konninsuku.fi. Sivustoa ylläpitää Könnin sukuseura ry, jonka kotipaikka on Ilmajoki. Könnin sukuseuraa edustaa Mestari-Könnin johdolla Oltermannikunta.
Kävijätietojen kerääminen ja käytön seuranta
Könnin sukusivuilla käytetään evästeitä kävijämäärien seurantaan ja sivuston käytettävyyden kehittämiseen. Vierailemalla sivustolla, kävijä hyväksyy evästeiden käytön.
Sivustolla olevien lomakkeiden tietojen täyttäminen on vapaaehtoista. Täyttämällä lomakkeen, sivuston käyttäjä hyväksyy sen että hänen antamansa tiedot välittyvät Könnin sukuseura ry:n edustajalle.
Rekisteriselosteet
Rekisteriseloste osoiteluettelosta
Rekisteriseloste sukuluettelosta
Tietoa Könnin sukusivuista
Könninsuvun sivuja ylläpitää Könnin sukuseura ry. Könnin sukuseura on perustettu vuonna 1947. Patentti- ja rekisterihallitus hyväksyi yhdistyksen merkittäväksi yhdistysrekisteriin vuonna 2010. Sukuseuran toiminnassa tarkoituksena on selvittää Könnin suvun historiaa, vaalia suvun perinteitä sekä edistää ja ylläpitää suvun jäsenten keskinäistä jatkuvaa yhteyttä.
Näille sivuille on kerätty tietoa Könnin seppäsuvun historiasta, tuotannosta, taitavista kellosepistä, könniläisistä ja Könnin kellomestareiden perinteitä vaalivan sukuseuran vaiheista. Sivut toimivat myös yhtenä sukuseuran tiedotuskanavana.
Könnin suvun esi-isä on vuonna 1721 syntynyt Jaakko Jaakonpoika, talonpojan poika, Ilmajoen Jouppilan kylän Rannon talosta. Hän oli ensimmäinen Könnin mestari. Jaakko Jaakonpoika opetteli sepän ammatin ja kehittyi taitavaksi rauta- ja pyssy- ja kellosepäksi.
Jaakko Jaakonpoika osti vuonna 1757 Könnin uudistilan Ilmajoen Alapäässä, Peltoniemen kylässä. Ensimmäisinä töinä tilalla oston jälkeen hän ryhtyi raivaamaan lisää peltoa ja asuttamaan tilaa, sillä tila oli Könnin sinne saapuessa Isovihan jäljiltä autio. Vain vähän maatilkkuja oli vasta raivattu. Maa-ja metsätalouden harjoittamisen ohella idearikas isäntä, poikiensa Juhon ja Samuelin kanssa, jatkoi sepänammattiaan tuotannon ja maatilan jatkuvasti laajetessa.
Kolmannen polven viidestä pojasta vanhimmat Jaakko ja Juho jakoivat laajentuneen Könnin tilan 1816 Ala-Könniksi ja Yli-Könniksi. Sekä kellojen tuotanto, että maatalous laajenivat edelleen.
Könninkellosta on aikojen saatossa tullut suomenkieleen käsite, jolla tarkoitetaan isokokoista lattiakelloa. Könnin kellotuotanto käsitti monen muunkinlaisia kelloja taskukelloista tornikelloihin. Vaativimmista moniviisarisista kelloista voidaan mainita seitsenviisariset könniläiset kalenterikellot. Tunnetuin tornikello lienee Helsingin Senaatintorin laidassa sijaitseva Valtioneuvoston tornikello, jonka Jaakko Ala-Könni valmisti vuonna 1822. Könnien tuotanto käsitti monentyyppisten kellojen lisäksi paljon muutakin. Helsingfors Morgonbladissa v. 1841 julkaistut artikkelit (30.9.1841 ja 4.10.1841) luettelivat kellojen lisäksi mm. vesivasaralaitoksen, sahanterät, kirurgiset kojeet, kellonvieterit, vaunut, kiesit, kynttiläkruunut, lukot, avaimet ja saranat.
Könnien idearikkaus, todellinen käden taitavuus ja laaja tuotanto tuon aikaisessa varsinaisessa teknologiakylässä Ilmajoella oli kuulu koko maassa ja rajojen ulkopuolellakin. Mestarien työt olivat niin kuuluisia maineeltaan, että kansan suussa alkoi levitä värikkäitä tarinoita Könnien kekseliäisyydestä ja kätevyydestä. Myös kirjallisuudessa mm. Aleksis Kiven Seitsemässä veljeksessä Lauri kertoo itseään mainitun Könnin kuokkamieheksi: ”On minua yhdeksikin mielitty kuvata ja kutsua; mäyräksi, Könnin kuokkamieheksi ja sen tuhanneksi täällä.”
Yli-Könnin viimeinen mestari saatetaan haudan lepoon 1861. Alaikäisistä pojista kukaan ei jatka kellosepän ammattia. Kun sitten Ala-Könnin mestarilta jäi kuollessaan 1865 viisivuotias tytär, katkesi Könnillä noin 100 vuotta ja neljä sukupolvea kestänyt kelloseppien ketju. Kelloseppien suku ei kuitenkaan toki loppunut!
Könnin sukuseura järjestäytyi vuonna 1947 siten, että sukuseuran asioita alkoi hoitaa oltermannikunta Mestari-Könnin johdolla. Toiminta on ollut hyvin aktiivista kautta vuosien. Vuonna 2015 Ilmajoella pidetty sukukokous oli järjestyksessään kuudestoista. Sukukokouksia on pidetty Etelä-Pohjanmaalla ja pääkaupunkiseudulla. Könninsuvun sukumerkiksi sovittiin vuonna 1947 Könnin puumerkki: kaksi toisiaan leikkaavaa kaarta. Sukumerkki on nähtävissä mm. suvun julkaisuissa, pöytästandaareissa, rinnassa kannettavassa sukumerkissä ja isännänviireissä.
Toivomme, että sukusivuilla kävijät löytävät sivuiltamme mielenkiintoista luettavaa ja katseltavaa ja että niistä on iloa ja hyötyäkin. Oltermannikunta toivottaa tässä samalla könniläiset lämpimästi tervetulleiksi mukaan sukuseuran toimintaan ja sukukokouksiin!
The Könni Family history and pages in short can be found here.