Sanomalehti Kalajokilaaksossa on 24.5.2019 julkaistu juttu Yli 200-vuotias könninkello raksuttaa Ylivieskassa – Seuraavaksi perheaarre siirtyy viidennelle sukupolvelle. Kyseinen lehtijuttu on hyvä esimerkki siitä, miten Könnien tekemät kellot ja niiden historia kiinnostavat ihmisiä. Perinteiset kellot ovat tärkeä osa perheiden ja sukujen historiaa.
Jatka artikkeliin ”Lehtijuttu yli 200-vuotiaasta könninkellosta”Sanomalehti Ilkka uutisoi Könnin sukukokouksesta 11.8.2003 ja teki jatkoartikkelin 14.8.2003: Könnien kellomestarit tutkimuskohteeksi Laajalti tunnetut Könnien kellomestarisuvun työt päätyivät tutkimuskohteeksi. Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseo on käynnistänyt yhdessä Suomen Kellomuseon, Jyväskylän yliopiston ja Könnin suvun kanssa tutkimus- ja näyttelyhankkeen, jonka tavoitteena on koota Könnien mestareista ja heidän töistään kertova näyttely. Näyttely sijoittuisi Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseoon vuodelle 2006.Hankkeeseen liittyy kysely Könnien valmistamista kelloista. Kyselyn avulla tutkijaryhmä toivoo saavansa kerätyksi kelloista mahdollisimman laajan tietoaineiston näyttelyä ja tutkimusta varten. Kysely kohdennetaan yksityisille ihmisille kautta Suomen ja vastaukset käsitellään luottamuksellisesti. Kaavakkeita sekä lisätietoja hankkeesta saa E-P:n maakuntamuseosta. Könnien monitaiturit vaikuttivat usean sukupolven aikana valmistaen monipuolisen tuotannon muun muassa kelloja, … Jatka artikkeliin Ilkka 14.8.2003
Sanomalehti Ilkka uutisoi 11.8.2003 vuoden 2003 sukukokouksesta seuraavasti. Könniläisten kädentaitoja kunnioitetaan edelleen Könnin suvun XI sukukokouksessa paljastettiin valokuvaaja Esko Koiviston Aika Rauta -valokuvanäyttely, joka on kunnianosoitus alkukönniläisten kädentaidoille. Sukukokouksessa könninkelloista esitelmöi kellohistorian asiantuntija Veikko Ahoniemi Suomen kellomuseosta. – Könnit ovat tehneet ainakin 1700-luvun lopulta 1800-luvun puoliväliin asti kelloja taskukelloista tornikelloihin. Tiedossa ei ole, missä ensimmäinen kello syntyi ja miltä se näytti. Sukukokouksen osanottajille jaettiinkin inventointilomakkeita, joilla halutaan selvittää mahdollisimman laaja aineisto Könnien kellotuotannosta Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseon arkistoitavaksi sekä kopiot kellomuseoon tutkijoiden käytettäväksi. Ahoniemen mukaan Könnien kelloja yhdistää monipuolisuus ja työn laatu. – Könnien kellomestarit ovat olleet maaseudun kellontekijöistä kaikkein tinkimättömimpiä laadun … Jatka artikkeliin Ilkka 11.8.2003
Sanomalehti Ilkka uutisoi sukukokouksesta 21.8.1960 seuraavasti (kuvateksti). Könnin suvun sukukokous alkoi eilen Seinäjoella. Sateisesta säästä huolimatta oli saapunut yllättävän runsaasti osanottajia, sillä kolmattasataa henkilöä oli paikalla klo 13.30 sukukokouksen alkaessa Maakuntatalossa. Kuvassamme osanottajat laulavat suvulle omistettua laulua mestari Kosti Könnin johdattamana. Mainittakoon, että kokoontuminen tapahtui jo klo 12 Lakeuden Ristissä, jossa lyhyen hartaushetken piti kirkkoherra Lauri Knuutila ja tutustuttiin uuteen temppeliin. Sukukokouksen jälkeen oli yhteinen päivällinen ja sukujuhlat jatkuvat tänään, jolloin retkeillään Ilmajoen kirkolle ja Könnille. Jatka artikkeliin Ilkka 1960
Sanomalehti Ilkka uutisoi 9.7.1950 Könnin sukukokouksesta seuraavasti. 300-henkinen Könnien sukukokous Ilmajoella Eilen eli Ilmajoki tavallistakin suuremmassa määrin könniläisyyden merkeissä. Alkoihan pitäjässä laajan ja tunnetun Könnin suvun sukukokous, johon oli saapunut osanottajia jo eilen n. 300 henkeä maan eri puolilta. Klo 11 kokoonnuttiin Ilmajoen kirkkoon seuraamaan kirkon ja sen könniläismuistojen esittelyä. Suvun vainajille esitti lämpimät muistosanat rovasti Armas Antila. Siirryttiin hautausmaalle, missä laskettiin suvun puolesta seppele molemmille sankarihaudoille ja esiteltiin hautausmaalla olevat Könnin mestareitten hautapatsaat muistokirjoituksineen. Kunnallistalossa alkoi klo 13 sukukokous, joka aloitettiin laulamalla yhteisesti Eteläpohjalaisten laulu. Sukukokouksen avauksen suoritti edellisessä kokouksessa suvun päämieheksi ja Mestari-Könniksi valittu toimituspäällikkö Kosti Könni. Kokouksen … Jatka artikkeliin Ilkka 1950
Sanomalehti Uusi Suomi kirjoitti 18.11.1947 Könnin suvun ensimmäisestä sukukokouksesta seuraavasti. Könnin suvun sukukokous Könnin suvun sukukokous pidettiin Klaus Kurjessa tk. 15. pnä. Sukua, joka polveutuu v. 1721 syntyneestä ensimmäisestä Ilmajoen Könnin mestarista Jaakko Jaakonpojasta, kokoontui tähän ensimmäiseen sukukokoukseensa Pohjanmaalta, Helsingistä ja muualta maasta n. 180 henkeä. Sukukokouksen avasi prokuristi Salomo Pohto, minkä jälkeen suoritettiin läsnä olevien esittely kunkin edustama sukuhaara mainiten. Könnien laajan sukututkimuksen 1400-luvulle saakka suorittanut maisteri Jaakko Laurila selosti sitten sukua kertoen Könnien esivanhempien ja kuulujen kellomestarien elämästä ja töistä. Suvun vainajien muistolle omistettiin hetki, jolloin kirkkoherra Hannes Kauppinen puhui. Kahvitauon jälkeen pidetyssä varsinaisessa sukukokouksessa toimi puheenjohtajana professori … Jatka artikkeliin Uusi Suomi 1947