Sanomalehti Ilkka uutisoi 11.8.2003 vuoden 2003 sukukokouksesta seuraavasti.

Könniläisten kädentaitoja kunnioitetaan edelleen

Könnin suvun XI sukukokouksessa paljastettiin valokuvaaja Esko Koiviston Aika Rauta -valokuvanäyttely, joka on kunnianosoitus alkukönniläisten kädentaidoille.

Sukukokouksessa könninkelloista esitelmöi kellohistorian asiantuntija Veikko Ahoniemi Suomen kellomuseosta. – Könnit ovat tehneet ainakin 1700-luvun lopulta 1800-luvun puoliväliin asti kelloja taskukelloista tornikelloihin. Tiedossa ei ole, missä ensimmäinen kello syntyi ja miltä se näytti.

Sukukokouksen osanottajille jaettiinkin inventointilomakkeita, joilla halutaan selvittää mahdollisimman laaja aineisto Könnien kellotuotannosta Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseon arkistoitavaksi sekä kopiot kellomuseoon tutkijoiden käytettäväksi.

Ahoniemen mukaan Könnien kelloja yhdistää monipuolisuus ja työn laatu. – Könnien kellomestarit ovat olleet maaseudun kellontekijöistä kaikkein tinkimättömimpiä laadun suhteen.

Maaseudun asukkaista Könnien kelloja ostivat sekä vähävaraiset että varakkaat. Halpoja kelloja tehtiin esimerkiksi syytinkimuoreille tai renkitupiin, mutta talollisilla oli varaa monimutkaisiin 7-viisarisiin kelloihin.

– Iso osa Könnien kelloista toimii vieläkin, sillä materiaalit olivat niin lujia. Olen käynyt monissa eteläpohjalaisissa taloissa, joissa könninkelloja on vielä käytössä, Ahoniemi kertoo.

Sukukokouksesta näyttely siirtyy Oltermannikunnan haltuun, joka saattaa luovuttaa näyttelyn Ilmajoen museoon.

Kuortaneella Könnien sukukokoukseen osallistui runsaat sata ihmistä ja seuraava kokous pidetään kolmen vuoden päästä luultavasti Seinäjoella.

– 1700-luvulta alkunsa saanut suku on levinnyt aina Australiaa ja Pohjois-Amerikkaa myöten. Joku on sanonut että siellä missä on suomalaasia siellä on myös Könnejäkin, mestarikönni Pekka Könni kertoo.