Juhlakirjamme ”Jonsei Piru niin Könni” avartaa tietojamme myyttisen suvun tarinasta.  Tunnetut Könnin kellonrakentajat ja talonpojat elivät 1700–1800-lukujen Etelä-Pohjanmaalla. Suvun tarina liittyy kiinteästi Ilmajoen emäpitäjän historian rikkaisiin vaiheisiin. Könnin mestarien työ ennen teollista massatuotantoa Suomessa kuvaa modernin innovatiivisuuden juuria.    

Kirja esittelee menneisyyden elämää Könnin tilalla, ja liittää sen elämänläheisesti yleiseen historiaan. Elinaikanaan ja edelleen originellit könniläiset kellontekijät saivat osakseen julkista arvostusta. Teokseen on koottu ennen julkaisematonta tietoa Könneistä ja kulttuurihistoriasta.

Kirjan virallinen julkaisupäivä on 28.6.2021. Silloin on kulunut 300 vuotta ensimmäisen Könnin kellomestarin syntymästä. Kirja on kolmas Könnin sukuseura ry:n julkaisema sukukirja. Vuosina 1949 ja 1988 julkaistujen sukukirjojen keskiössä olivat laajat sukutaulut. Uusi kirja kuvaa Könnejä ihmisinä, heidän perheidensä arkea ja toimintaa kello- ja kärryseppinä sekä maanviljelijöinä ja monissa muissa toimissaan. 

Juhlakirja kertoo ja täsmentää aikaisempaa tietoa painottaen tutkimustuloksia, lehtikirjoituksia, perunkirjoituksia, pöytäkirjoja, muistiin merkittyjä muistoja ja eri arkistojen tietolähteitä. Kirja keskittyy kuvaamaan neljän sukupolven aikaisia tapahtumia sadan vuoden ajalta. Kantavanhempien sukutaulut on esitelty kirjan lopussa aikaisempaa tietoa täydentäen ja korjaten. Kantaisän Jaakko Jaakonpoika Königsbäck-Könnin (1721–1794) ja hänen vaimonsa Maria Juhontyttären (1725–1778) jälkeläisiä on neljä sukupolvea 106 taulussa. Könnien työtä jatkaneesta oppipojasta ja vävystä Carl Glasbergista on kirjassa oma luku.  

Kirjoituksia Könneistä löytyi kahdensadan vuoden ajalta runsaasti. Könni-brändi elää historiassa ja kulttuurituotteissa, kuten kaappi- ja tornikelloissa, koneissa ja kojeissa, kieseissä, lukoissa ja hienomekaanisissa laitteissa sekä kansantarinoissa, musiikissa, kaunokirjallisuudessa, elokuvissa, kuunnelmissa, lastenkirjoissa. Könnien tarina muistuttaa kekseliäisyydestä. Erilaisia tarinoita könniläisestä kekseliäisyydestä ja taidosta liikkui kansan keskuudessa eri puolilla Suomea ja naapurimaissakin. Tähän viittaa kirjan nimeksi valittu lausahdus ”Jonsei Piru niin Könni”.  

Könnien perukirjat ja maanmittausasiakirjat ovat tuoneet uutta tietoa Könnin tilan kasvusta ja jakamisesta. Myös Könnien harjoittamasta maataloudesta löytyi uutta tietoa, samoin kuin viinanpoltosta ja toiminnasta pankkiireina.

Juhlakirjassa on ensimmäistä kertaa esitelty todella laajasti Könnien kellotuotantoa: tietoa löysin varsin kattavasti niin tornikelloista, kaappikelloista kuin tasku- ja pöytäkelloistakin. Kelloista on kirjassa myös runsas kuvitus. Kaikkiaan kirjassa on noin 600 kuvaa, piirrosta ja taulukkoa.

Kirjan päätoimittaja, Mestari-Könni Martti Koskenkorva sekä sukuseuran oltermannit ja suvun ulkopuoliset asiantuntijat tuovat tuoreen näkökulman ihmisenä olemisen, ammatillisen kasvun, käsityöläisyyden, yrittäjyyden, oppimisen ja teollistumisen historiaan.  Kirja valmistuu jo ennen Jaakko Könnin syntymäpäivää ja toimitetaan tilaajille heti kun se saadaan painosta, mahdollisesti huhtikuussa 2021.

Uuden sukukirjan tilaussivulle pääset tästä.