Könnin sukukokous järjestettiin vuonna 2009 Seinäjoen Kampustalolla. Sukukokouksen ohjelman kannet ja sisältö, pöytäkirja sekä valokuvia on tallennettu muistona yhteisestä tapaamisesta.
Sukukokouskertomus
Kampustaloon, syysvärein sonnustautuneen Seinäjoen rantaan suunnistaa yli 200 könniläistä aurinkoisena lauantaina. Sukulaisyhteyttä vaaliva neljästoista sukukokous kokoontuu monen könniläisjuurisen syntymäsairaalan, Seinäjoen vanhan keskussairaalan takana – seinäjoen ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaan entisen sairaalarakennuksen välissä. Historiallisessa miljöössä Könnin sukuviiri ja Suomen lippu liehuvat vierekkäin kutsuen sukulaisia kuulemaan ja keskustelemaan juuristaan. Könniläisyyden olemusta pohtinut ja kokousta valmistellut oltermannikunta on hyvässä yhteisymmärryksessä keskenään ja taustajoukkojen kanssa tehnyt parhaansa kokousohjelman onnistumiseksi.
Marttilan Kortteerin väki, Kampussalin isännöitsijä Lauri Rapo ja oltermannit ovat valmistelleet tilaa kokouskuntoon aamusta asti. Jo ennen yhtätoista kokousväkeä alkaa soljua Kampustalon pääovesta jatkuvana virtana. Sukulaiset tervehtivät toisiaan, ilmoittautuvat, osallistuvat arpajaisiin, tutustuvat suvun Internet-sivuihin ja sukutuotteisiin. Puheen sorina voimistuu. Painotuore Esko Koiviston upea valokuvateos, ’Aikarauta’, kiinnostaa. Kokouksen tunnusvärit, sininen ja kulta, erottuvat niin osallistujien kauluksissa kimmeltävinä rintapinsseinä kuin kutsukorteissa, ryijyssä ja pihassa liehuvassa viirissä – kultainen Könnin puumerkki sinisellä taustalla. Pinssissä on stanssattuna vuosi 2009.
Toistensa tunnistamisen helpottamiseksi osallistujat kiinnittävät rintaansa nimikirjoituksella varustetun värikkään kukkasen. Ensimmäisinä paikalle saapuneet osallistujat kantavat rinnassaan keltaista tai oranssia kukkaa, vihreät, punaiset ja siniset rintakukkaset symboloivat myöhempää tuloaikaa. Kello 11.00 kukkarintaiset osallistujat asettuvat jonomuodostelmaan – 1700-luvun tyyliä mukaeleva kokousruoka odottaa nautiskelijoitaan. Suvun kantavanhempien, Ilmajoella 1700-luvulta lähtien vaikuttaneiden Könnien ruokakestejä symboloi 1700-luvun ruokamenu. Murekkeet, yrttihaudutetut vihannekset, tuoreet salaatinlehdet ja kotileivät, kastikkeet ja rakkausvelli maistuvat. Ruokahetken sadonkorjuutunnelmaa somistavat punamarjaiset pihlajanmarjan oksat.
”Kaikki könniläiset ei oo neroja, mutta noloja ei oo kukaan”, tai ”käden kätevyys, ajatuksen selkeys ja mielikuvituksen korkea lento”, ovat könniläisiin liitettyjä lausahduksista. Esimerkeiksi lauseiden pätevyydestä näytteillä on uniikkeja könniläisten ammattilaisten ja harrastajien taidon näytteitä. Monissa eteläpohjalaiskodeissa tutuksi tullut, Könnillä 1700-luvulla suunniteltu täkänä on ripustettu ilmoittautumispöydän taakse. Amsterdamissa ammattilaisena toimivan hopeaseppä Kaarina Tolvasen selkeämuotoiset hopeamaljakko ja -rasia heijastelevat kauniisti valoa ikkunalaudalla. Koristeveistokisälli Hannu Kumpulan lehmuksesta veistetty reliefikuvioitu susipöytä ja seinällä oleva pyöreäpespektiivinen viikinkiaiheisin koivukehyksin reunustettu ’Odin’ yllättävät vaikuttavuudellaan. Hanna Keisalan poppanat, Liisa Simolan Könni-ryijy, Liisa Leppälän isokokoiset saviruukut, Marjatta Ketosen puureliefit, Könnin kellomestarin kirje herra Gowernementille, herkät lasityöt ja – maalaukset vakuuttavat katsojan myös nykypäivän könniläisten kädentaidoista.
Aulassa kohdataan monella osaamisen tavalla. Parituntista kokouksen alkulämmittelytunnelmaa nostattaa könniläinen musiikki. Yli-Rahnaston jälkipolvet soittavat oltermanni Liisa Kupiaisen johdolla ilmajokisen 1763-1818 eläneen ja vaikuttaneen Samuel Rinta-Nikkolan muistiinmerkitsemiä polskia, kuten Könnin faari, Aleksanteri Könni, Johans Ylinickola ym. Kellon lähestyessä kolmeatoista, kokousväki siirtyy vähitellen kokoussaliin. Kampussalin näyttämöseinälle on heijastettu Porin kaupungin pohjoispuistosta kuvattu Raatihuone, jonka tornissa mittaa aikaa aito könniläinen, Juho Juhanpoika Könnin 1800-luvun alussa rakentama tornikello. Topias Kupiainen astuu flyygelin ääreen ja esittää Einojuhani Rautavaaran (s. 1928) jo 1950-luvulla säveltämästä teoksesta Pelimannit op. 1 osat: ’Hypyt’ ja ’Jacob Könni’. Sävellykset ovat vapaita fantasioita Samuel Rinta-Nikkolan vuonna 1809 valmistuneesta ”Nuotti-Kirian” kansansoitteista. Säveltäjä Einojuhani Rautavaara kuvaa sanallisesti nuotissaan Jakob Könniä: ”Keskellä ihmeellisiä kellojaan ja koneitaan elää Jakob Könni, taituri, taiteilija, noita…” Yleisö taputtaa äänekkäästi. Seinälle heijastettu tornikellon kuva vaihtuu kokouksen kutsukortiksi.
Mestari-könni Pekka Könni avaa kokouksen ja toivottaa osallistuajat tervetulleiksi. Pekka Könni muistuttaa suvun perinteistä ja esittelee kokousjärjestyksen. Hän kutsuu oltermanni Lauri Joupin kokouksen puheenjohtajaksi ja Vuokko Palosen sihteeriksi. Esitetyt toimihenkilöt saapuvat kokouspöydän ääreen. Lauri Jouppi ottaa oikeaan käteensä Könnin suvun muhkean oltermannisauvan. Kokous voi alkaa.
Kokouksen alkaessa suvun nuorempi väki viihtyy hyvin korurakentamisen ja legoista koottavan Könnin teknologiakylän parissa. Lasten ohjelmasta vapautunut 8-vuotias Minttu Mäkinen kyselee innokkaana, että milloin seuraava sukujuhla.
Lauri Jouppi antaa heti alkajaisiksi yleisölle puheenvuoron. Kokouksen vanhin osallistuja Sipi Tilus ja suvun ensimmäisen kokouksen osallistuja vuonna 1945 hotelli Klaus Kurjessa, muistelee perustamisaikoja: Sukuseuraa ei silloin päätetty perustaa, vaan kokoukseen mentiin silloin, kun joku kutsui kokoon. Siuntion könniläiset olivat valmistelleet hyvän alun suvun toinnalle. Kokousasiat esitellään sujuvasti ja päätökset syntyvät esitellyssä järjestyksessä. Jaakko Jaakonpoika Köningsbäckin ja hänen vaimonsa Maria Jukantyttären jälkeläiset päättävät rekisteröityä yhdistykseksi. Kahvihetki on ansaittu.
Kahvikakun koristelussa korostuvat pinssiin valitut symbolit: sinisellä taustalla kultainen könnin puumerkki. Puolituntisen kahvihetken jälkeen alkaa tilaisuuden luento-osuus, jonka avaa oltermanni Sirkka Kumpula. Hän tuo terveiset Eskolan sukuhaarasta ja suvun vanhimmalta jäseneltä, marraskuussa 103-vuotta täyttävältä Aili Vettenrannalta.
Luento-osuuden aloittaa professori Kalevi Wiik. Eteläpohjalaiset ovat saapuneet Suomeen hiukan kuin varpuset, ensin Skandinaviaan 15 000 vuotta sitten ja sitten Suomeen. 25% Suomen miehistä kuuluu y-kromosomitutkimuksen mukaan I-(Iivari) hablo-ryhmään. Ryhmä on tyypillinen Länsi-suomalainen miesten ryhmä, jota esiintyy etenkin Etelä-Pohjanmaalla ja Satakunnassa, n. 50% miehistä. Rautakaudella tulleet miehet ovat olleet skandinaavista kieltä puhuvia, mikä ilmenee sanaston ruotsalaistyyppisyydestä. Könnin naiset (esiäitinä Yli-Pirilä) kuuluvat ryhmään U, joita on 22 % Suomen naisista.
Suomi DNA-projektin administraattori Lauri Koskinen jatkaa mutaatioiden eli DNA-kopioitumisvirheiden esittelyä Könnin miesten I eli Iivari-ryhmästä ja ja naisten U eli Ulrika-ryhmästä. I-kehityspuu sisältää kaksi erilaista poikaa: eteläisen ja pohjoisen, joita tavataan myös Ranskassa, Hollannissa ja Britanniassa. 60% I-ryhmästä on ns. Botnia-tyyppejä, joka menestyi hyvin asumattomalla Pohjanmaalla ja sai paljon poikia. Könnin naisten tarkemman mitokondriotäystutkimuksen mukaan habloryhmä on U5b1b, mikä on syntynyt saamalaisalueella ja on tyypillistä saamelaisalueella. Tämä naisryhmä on antropologisesti mielenkiintoinen ainakin kolmesta syystä: 1) se yhdistää saamelaiset ja suomalaiset 2) se on hyvin monimuotoinen (suuri diversiteetti) 3) sen yhteiskunnalliset merkitykset ovat suuremmat kuin on tunnustettu.
Luento-osuuteen käytettävä aika alkaa olla lopuillaan, kun tutkija Sirkka Kumpula aloittaa Könnin neljän sukupolven teknologiakylän ajan esittelyn. Neljän sukupolven aika 1757-1865 sijoittuu kansallisesti mielenkiintoiseen aikaan – aikaan ennen ja jälkeen Suomen sodan. Kansallinen liikehdintä eri elämän alueilla oli voimakasta. Fiskarsin ruukki oli perustettu 1649 kuningatar Kristiinan privilegilla ja Juhana herttua perusti Porin 1553, joka vahvisti Rosenlewien voimaantumista. Talonpoikaiset Könnit eivät ehkä kyenneet kilpailemaan aatelistaustaisten kilpilijoidensa kanssa. Tutkimus jatkuu, kerro lisätietoja os sirkka.kumpula(at)gmail.com.
Tervetuloa sukukokoukseen taas kolmen vuoden kuluttua!
Sukukokouksessa oli esillä tietoa Suomi DNA-administraattori Lauri Koskisen esittelemään tietoa suvun DNA-linjoista ja Könnin oltermannikunnan DNA-tutkimuksesta.
Tutkija Sirkka Kumpulan esitys Könnien teknologiakylästä Ilmajoella 1750 – 1865.