Könnin sukukokous järjestettiin vuonna 1997 Ilmajoella ja kokouspaikkana oli Kunnallistalo.

Lehtiartikkeli sanomalehti Ilkassa 20.7.1997

Aika yhdistää Könnin sukua

Noin 150 Könnin suvun jäsentä kokoontui lauantaina Ilmajoelle kymmenenteen sukukokoukseensa. Könnin suvun tekee tavallista erikoisemmaksi se, että sillä on taustallaan esi-isiensä arvokas ammattitaito; kellojen rakentaminen.

Suvussa on jäseniä noin 3 000 ja kelloja tehtiin aikoinaan suurin piirtein saman verran. Harvoilla on nykyään aitoa könniläistä, sillä kaikki vanhat ajannäyttäjät eivät ole säilyneet ja niiden rakennustaito hävisi jo aikaa sitten. ”Niitä on jäljellä enää satoja”, arvioi Veikko Ahoniemi Suomen Kellomuseosta.

Seinäjokelaisilla Pirkko Peltolalla ja seitsemännen polven könniläisellä Eero Peltolalla ei ole kaappikelloa, mutta jo lähisuvusta sellainen löytyy. Kahdeksannen polven könniläinen, ylistarolainen Vuokko Rajalakin nautti vanhojen kellojen näkemisestä Ilmajoen kunnatalolla järjestetyssä Könni-seminaarissa. ”Nuorempana en ymmärtänyt, kuinka hienoa olisi omistaa aito könniläinen. Nyt sellaista tekisi mieli. Könniläisiä on kuitenkin harvoin missään myynnissä ja niiden arvo on melkeinpä mittaamaton”, hän harmittelee. Paremmin suvussa on periytynyt toinen taito, nimittäin könniläiset ovat aika musikaalisia. Vuokko Rajala muistaa, kuinka hän lapsena lauloi könniläisistä kertovaa kaanonia. ”Könninsuku, könninkellot, kuokkamies, joka teki nevamaista pellot”, hän luikauttaa. Musiikkitaidoista kertoo myös se, että hänen isänsä Aatos Rintakoski kirjoitti muistiin yli 3 000 kansanlaulua ja Jorma Panula pitää häntä oppi-isänään.

Mestari-Könni on suvun päämies. Vaikkei suku enää tee könniläisiä, Ilmajoella valittiin perinnettä säilyttäen Mestari-Könni, suvun päämies. Tämän arvon sai tällä kertaa Joensuussa asuva Pekka Könni. Ensimmäiseksi oltermanniksi tuli ilmajokelainen Martti Koskenkorva. Muiksi oltermanneksi pääsivät ilmajokelaiset Jussi Ala-Röyskö ja Leena Rajala, seinäjokelaiset Pertti Rinta-Nikkola ja Aira Heikkilä, vaasalainen Paavo Siltaloppi, vantaalainen Antti Nikkola sekä helsinkiläiset Pentti Soini ja Auvo Vappula.

Yli-Lauroselan talomuseossa Ilmajoella on parhaillaan edesmenneen könniläisen puusepän ja koristemaalarin Arvo Ala-Röyskön kädentöiden näyttely. Hänen kelloihinsa on tehnyt koneistoja Reino Ala-Könni.

Lehtiartikkelin yhteydessä oli kaksi kuvaa, joiden kuvatekstit olivat seuraavanlaiset. Kuva 1: ”Max Kjerp (vas), Juho Mahlamäki, Matti Yli-Rahnasto ja Rolf Rönnqvist tutkiskelevat Mårten Kjerpin tekemiä kelloja.” Kuva 2: ”Kaksi Könniä: Pekka ja kaappikello”

Sukukokouksen ohjelma

Lauantai 19.7.1997

Klo 11.00 – 13.00 Ilmoittautuminen ja lounas Ilmajoen seurakuntakeskuksessa

Klo 13.00 – 14.30 Sukukokous
mm. Oltermannikunnan valinta
Tilit

Klo 14.30 Kahvit Ilmajoen kunnallistalolla

Klo 15.00 – 17.00 Könni-seminaari Ilmajoen kunnallistalollaSeminaariin pyydettiin tuomaan mukaan Könnin mestareiden (ja oppipoikien) valmistamia tai valmistamiksi arvioituja esineitä, mm. kahvipannuja, kahvimyllyjä, kattiloita, lukkoja, avaimia, työkaluja ym., jos sellaisia asianomaisilla oli. Seminaariin tuli asiantuntijoita arvioimaan tuotujen esineiden alkuperää. Könnien tekemiä esineitä kuvattiin ja luetteloitiin myöhempää käyttöä varten. Valokuvia myöskin pyydettiin tuomaan mukaan. Tilaisuudessa esitettiin 100 Eero Malkolan Könninkelloista ottamaa diaa. Vanhimmat kuvatut kellot 1700-luvulta. Könnin sukukirjaa ja muita julkaisuja oli myytävänä.

Sunnuntai 20.7.1997

Klo 10.00 Osallistuminen jumalanpalvelukseen Ilmajoen kirkossa

Klo 11.00 Jumalanpalveluksen jälkeen seppelten lasku sankarihaudalle ja Könnin kelloseppämestareiden haudoille.

n. klo 11.30 Kirkkokahvit Yli-Könnillä

Sukukokouksen aikana oli mahdollisuus tutustua Yli-Lauroselan talomuseossa Arvo Ala-Röyskön (k. 1996) Könnin mestareiden jälkeläisen elämäntyöstä kertovaan näyttelyyn. Koristemaalari ja puuseppä Arvo Ala-Röyskö valmisti n. 200 kellokaappia, huonekaluja, puuesineitä yms. Osa sukukokousväestä kävi kesäteatterissa katsomassa Pohjalaisia-kesäteatterinäytelmän.