Könnin suvun viides sukukokous pidettiin Kauhajoella Ammattikoululla sunnuntaina elokuun 1. päivänä 1971. Kokouksen puheenjohtajana toimi Toivo Saloranta ja pöytäkirjan laati Viljo Rinta-Koski. Osanottajia kokouksessa oli noin 240. Kauhajoella pidetyn sukukokouksen kutsu ja ohjelma ovat säilyneet muistoksi yhteisestä tapaamisesta.

Sukukokouksen uutisointi: Sanomalehti Ilkka 2.8.1971

Lehtijutun yhteydessä oli kuva kaappikellosta, jota kaksi sukukokousedustajaa ihailee.

Könnin suvulla kokous Kauhajoella

Könnin mestarit, Könnin kellot, kuokkamies, joka teki nevamaista pellot, Ilmajoen vaiheissa komia on luku: Könnin kellot ja Könnin suku. Tämä suku kokoontui eilen Kauhajoella sukukokoukseensa ja samalla ihastelemaan Könnin kelloja, joista malli oli tuotu paikalle Reino Soinilta. Kello oli valmistettu vuonna 1844 ja valmistajana Johan Könni.

Alussa lainattu könniläisten sukuvärsy opeteltiin ammattikoululla pidetyn tilaisuuden alussa. Sen on sanoittanut ja säveltänyt Mestari-Könni 1950. Tilaisuuteen oli saapunut noin 240 henkeä.

Aamulla osallistuttiin jumalanpalvelukseen Kauhajoen kirkossa. Päivän ohjelmaan Kauhajoen ammattikoululla kuului varsinaisen kokouksen lisäksi musiikkiesityksiä ja puheita. Iltapäivällä lähdettiin Ilmajoelle suvun kantataloon, jossa taloa esitteli Yrjö Könni.

Sukukokouksen pöytäkirjamerkinnät

Merkitään, että aamulla suku kokoontui osallistuakseen jumalanpalvelukseen Kauhajoen kirkossa. Siellä saarnasi sukuun kuuluva pastori Paavo Salo Nurmosta ja uruissa oli samoin suvun jäsen Inkeri Rinta-Koski. Liturgina toimi Kauhajoen kappalainen Adolf Jyllilä. Jumalanpalveluksen päätyttyä suvun jäsen Aatto Honkaranta esitteli Kauhajoen seurakunnan toimintaa ja kirkkorakennuksia. Tämän jälkeen suku kokoontui Kauhajoen Ammattikoulun suojiin, jossa ilmoittautumisen jälkeen juotiin kirkkokahvit ja laulettiin Könnin sukuvärssy Mestari-Könnin johdolla. Ensimmäinen oltermanni Yrjö Könni esitteli Paikalla olleet Könnin kaappikellon ja ”plakkarikellon”, jotka molemmat olivat yli 100 vuotta sitten valmistettuja. ”Plakkarikellon” oli valmistanut Johan Königsbäck, Ilmola ja kaappikellon Juho Könni vuonna 1844. Oltermanni Antti Opas piti tervehdyspuheen, jossa hän toivotti Kauhajoen könniläisten puolesta suvun jäsenet tervetulleiksi. Tämän jälkeen Toivo Saloranta esitteli Kauhajoen pitäjää ja kunnan toimintaa. Vanhaa kauhajokelaista pelimannimusiikkia esittivät Aatos Rinta-Koski ja Paavo Rinta-Koski soittaen ”Kauhajoen poloneesin” ja valssin samasta poloneesista.

Kokouksen avaus Mestari-Könni Kosti Könni

Kokouksen puheenjohtajaksi Mestari-Könni kutsui Toivo Salorannan ja sihteeriksi Viljo Rinta-Kosken, molemmat Kauhajoen könniläisiä, minkä jälkeen hän esitteli suvun oltermannikunnan jäsenet v. 1971. Vietettiin hiljainen hetki oltermannikunnasta edellisen kokouksen jälkeen kuolleiden oltermannien Eero Siltaloppi, Lauri Lehto ja Yngve von Schantz sekä nimeltä mainitsemattomien suvun vainajien muistolle.

Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Martta Honkaranta ja Maija Yli-Rahnasto Kauhajoelta.
Suvun oltermannikunnan jäsenet Kosti Könni, Mestari-Könni, Yrjö Könni, I oltermanni, Mauri Pohto, Paavo Latva-Kokko, Antti Opas, Jussi Jouppi, Arvo Ala-Röyskö valittiin kaikki uudelleen oltermannikuntaan, johon kuuluu 9 jäsentä. Arvo Ala-Röyskö oli kutsuttu oltermannikunnan toimesta oltermannikuntaan edesmenneen Eero Siltalopin tilalle. Edesmenneiden Lauri Lehdon ja Yngve von Schantzin paikalle oltermannikuntaan valittiin laivaston insinöörikomentajakapteeni Auvo Vappula Helsingistä ja rouva Rauha Aarnio Seinäjoelta.

Otettiin keskusteltavaksi sukuluettelon täydentäminen ja mahdollisesti uuden sukukirjan painattaminen. Kokous oli täysin yksimielinen siitä, että uusittu sukukirja olisi saatava, koska edellisen sukukirjan ilmestymisestä on kulunut jo yli 20 vuotta, joten lähes kokonaan uusi sukupolvi on ehtinyt kasvaa ja edellisessäkin kirjassa on vuosien kuluessa todettu paljon puutteellisuuksia. Mitään päätöstä asiasta ei tehty, vaan keskustelussa annettiin oltermannikunnalle useita ehdotuksia toteutettaviksi. Ujanen Jalasjärveltä ehdotti, että pitäjittäin olisi joku, joka aina pitäjittäin tekisi täydennystyön. Erkki Hase, Isokyrö, ehdotti luetteloa täydennettäväksi suvuittain luvaten itse täydentää luettelot Passisen sukuhaaran puolesta. Antti Opas esitti, että olisi löydettävä henkilö, joka ottaisi tämän täydennystyön kokonaisuudessaan huolekseen. Hän mainitsi, että mm. Sakari Siltaloppi on jo paljon tehnyt sukututkimuksia. Yrjö Könni yhtyi esitykseen, samoin Kosti Könni, joka mainitsi itse olevansa jo niin iäkäs, ettei voi olla enää vastuullisena asiaa hoitamassa, mutta ilmoitti kylläkin olevansa työssä mukana parhaansa mukaan. Sukukirjan kustannukset ehdotettiin rahoitettavaksi mahdollisesti ennakkomaksuin, jotka otettaisiin huomioon myöhemmin kirjan hinnassa.

Seuraavan sukukokouksen paikkaa ei kokous voinut päättää, koska mikään paikkakunta ei ilmoittautunut halukkaaksi kokousta järjestämään. Keskusteluissa ehdotettiin seuraavan sukukokouksen paikaksi Ilmajoki, Kurikka tai Jalasjärvi, mutta oltermannikunnan huoleksi jätettiin sopia aikanaan paikka.

Luettiin kokoukseen saapuneet kaksi sähkösanomaa, jotka olivat Karin Palmujoen perheeltä Helsingistä ja Maiju Kontsas-Ortelalta Vaasasta.

Kokouksen puheenjohtaja Toivo Saloranta päätti kokouksen. Kokouksen jälkeen alkoi päivällinen, jonka aikana kuultiin musiikkiesityksiä. Ilmajoen Yhteiskoulun soittajat esittivät vanhaa ilmajokelaista musiikkia mm. kappaleet ”Eteläpohjalainen tulopeli”, Rinta-Nikkolan nuottikirjasta ”Harmaapäinen speli”, ”Kapsin Joonas”, ”Aleksanteri Könni”, ”Morsian speli”, ”Könnin faari” ja ”Eteläpohjalainen polska”. Koulupoika Petteri Opas esitti laulut ”Sotilaspoika” ja ”Aamulaulu”. Helvi Kuparinen ja Inkeri Rinta-Koski soittivat vielä vanhaa kansanmusiikkia. Mestari-Könni kiitti suvun puolesta emäntiä hyvästä tarjoilusta. Vielä kuultiin soittoa, jota esittivät Kerttu Salo, Inkeri ja Aatos Rinta-Koski.

Tämän jälkeen lähdettiin pois Ammattikoulun suojista. Jotkut lähtivät koteihinsa, mutta osa lähti retkelle suvun kantataloon Ilmajoen Yli-Könnille, jossa talon esittelyn suoritti ensimmäinen oltermanni Yrjö Könni. Talossa oli myös järjestetty kahvitarjoilu retken osanottajille, joita oli lähes 100 könniläistä.