Könnin suvun III sukukokous järjestettiin 20.-21.8.1960. Silloin paikkakuntana oli Seinäjoki ja paikkana Maakuntatalo. Sukukokouksen ohjelmaan sisältyi myös ”retkeily Ilmajoen kirkolle ja Könnille”.

Seinäjoen Könnien tervehdys vuoden 1960 sukukokouksen osallistujille

Oltermannikunnassa aktiivisesti vuosina 1966 – 2000 toiminut (suvun I oltermanni yli kahdenkymmenen vuoden aikana) kaupunkineuvos Jussi Jouppi esitti Maakuntatalolla Seinäjoen könniläisten tervehdyksen Könnin suvun kolmannessa sukukokouksessa 20.8.1960.

Herra Mestari-Könni ja arvoisat Könnin suvun jäsenet

Seinäjoen könniläisten puolesta on minulla mitä suurin ilo ja kunnia lausua Teidät kaikki tervetulleiksi sukukokoukseen Seinäjoelle, Lakeuden nuoreen kaupunkiin.

Könnin suvun ensimmäinen kokous on pidetty, kuten suurin osa läsnä olevista varmaan hyvin muistaa, Helsingissä 15.11.1947. Tässä kokouksessa oli läsnä 171 suvun jäsentä ja on silloin päätetty suvun jatkuvan yhteistoiminnan ylläpitämiseksi järjestäytyä. Valittiin ensimmäinen Könnin suvun oltermannikunta, joka on tarkoitettu toimimaan suvun pysyvänä yhteyselimenä. Kun kuitenkin oli selvää, ettei yksinomaan oltermannikunta voi pitää yllä yhteistoimintaa ja vaalia suvun traditioita, katsottiin välttämättömäksi sukukokouksen koollekutsuminen tietyin väliajoin ja pidettiinkin toinen sukukokous Könnin suvun esi-isän Jaakko Jaakonpojan, joka oli talonpojanpoika Ilmajoen Jouppilan kylän Rannoin talosta, syntymä-ja kotikunnassa Ilmajoella kesällä 1950, jolloin koolla on tietojeni mukaan ollut suvun jäseniä n. 300. Kun suvun oltermannikunta nyt kymmenen vuoden tauon jälkeen katsoi sopivaksi kolmannen sukukokouksen koollekutsumisen, osui se mielestäni oikeaan ehdottamalla kokouksen pitopaikaksi meidän Seinäjoen könniläisten nuorta kotikaupunkia. Mielestäni oikeaan osui oltermannikunta siitä syystä, että Seinäjoki, joka aikaisemmin on kuulunut Ilmajoen emäseurakuntaan pienenä kappeliseurakuntana, on vuosien varrella kehittynyt ja kasvanut suomalaisen Etelä-Pohjanmaan liikenteelliseksi, taloudelliseksi ja monien yhdistysten sekä maakunnallisten järjestöjen keskipisteeksi ja saatuaan kuluvan vuoden alusta kaupunkioikeudet muodostunut todelliseksi Lakeuden kaupungiksi, kuten sitä jo on totuttu nimittämään. Me seinäjokelaiset olemme iloisia siitä, että tänä vuonna, kaupunkimme juhlavuonna voimme useiden muiden huomattavien juhlatilaisuuksien sarjaa jatkaa näin arvokkaalla juhlakokouksella. Ei ole mikään pieniarvoinen kunnianosoitus paikkakunnalle, että monituhatpäinen sukukunta kerääntyy sen suojiin sukumuistojaan verestämään, sukusiteitä luomaan ja lujittamaan, viettämään oman ”sukuperheen” rattoisaa iltahetkeä vapaamman seurustelun parissa ja samalla tutustumaan paikkakuntaan.

Seinäjoki kuului aikoinaan Suur-Ilmajokeen ja oli täällä 1600-luvulla vain neljä taloa. Sen jälkeen on asutus vilkkaassa tahdissa tihentynyt ja kehitys on vienyt kaupunkimaiseen asumistapaan. Wasastjernan aikana Seinäjoella oli toiminnassa 1798 perustettu rautatehdas nykyisellä Törnävän alueella sekä v. 1825 perustettu ruutitehdas. Muutamien muidenkin teollisuuslaitosten ansiosta Seinäjoki muodostui 1800-luvulla erääksi koko maan kannalta tärkeäksi teollisuuskeskukseksi. Kolmannen polven Wasastjernan aikana Seinäjoesta muodostui lisäksi Etelä-Pohjanmaan maatalouden keskus. Vararikon kautta kuitenkin katosi Östermyran teollisuus. Sen vaikutuksesta Seinäjoesta kuitenkin tuli E-P:n maakunnan aineellisen ja henkisen elämän keskus, mikä se edelleen on. Rautatie näyttelee Seinäjoen elämässä varsin huomattavaa osaa, samoin nykyisin varsin vilkkaaksi kehittynyt linja-autoliikenne. Aikaisemmin väitettiin Seinäjoen elävän vain rautatien risteyskohtana, mutta nykyisin se tunnetaan ja tunnustetaan vilkkaaksi ja jatkuvasti kehittyväksi keskukseksi.

Seinäjoki on ollut itsenäisenä kuntana vuodesta 1868 lukien. V. 1920 muodostui Seinäjoen taajaväkinen yhdyskunta ja v. 1931 rautatien lähiympäristö muutettiin kauppalaksi muun osan jäädessä maalaiskunnaksi. Vuonna 1959 maalaiskunta liitettiin kauppalaan ja vain vuosi sen jälkeen oli kulunut, kun Seinäjoki oli kaupunki.

Erikoisesti on Seinäjoella viime aikoina pistänyt vieraankin silmään ripeä ja voimakas rakennustoiminta. Tänne on hiljattain valmistunut Seinäjoen Lyseolle uusi koulutalo ja Seinäjoen Tyttölyseon uudisrakennus valmistunee marraskuussa. Keskusammattikoulun uudisrakennuksen ensimmäinen rakennusvaihe on päättymässä ja koulu pääsee alkamaan tänä syksynä ensimmäisen lukuvuotensa. Lakeuden Ristiin, akateemikko Alvar Aallon uljaaseen luomukseen Te olette jo tänään tutustuneet. Hiljakkoin on myöskin tämä Maakuntatalo valmistunut ja sisältää mm. E-P:n ensimmäisen uimahallin. Uusia kansakoulutaloja on rakennettu useita ja parhaillaan viimeistellään uuden kaupungintalon piirustuksia Alvar Aallon toimistossa. Uusia liike-ja asuntotaloja nousee ja katukuvat muuttuvat kestopäällystyksen ja katujen avaamisen ansiosta. Lakeuden kaupunki elää nousukauttaan. Kaiken uudistuksen keskellä on kuitenkin säilynyt monin paikoin vanhoja luonnonkauniita paikkoja, kuten esim. Törnävän kartanon alue, saarineen ja puistoineen. Uusia puistoja pyritään saamaan jne.

Me Seinäjoen könniläiset toivomme, että Te tällä matkallanne saatte edes jonkinlaisen kuvan ja toivottavasti miellyttävän käsityksen Seinäjoesta ja toivomme, että viihdytte tämän päivän kanssamme.

20.8.1960
Jussi Jouppi, varatuomari

Sanomalehti Ilkka uutisoi sukukokouksesta 21.8.1960.