Karin Palmujoki (os. von Schantz) on osallistunut moniin sukukokouksiin alkaen aivan ensimmäisestä Könninsuvun kokoontumisesta. Könninsuvun nettisivujen reportteri kysyi Karin Palmujoelta joitakin kysymyksiä koskien hänen könniläistä sukutaustaansa ja suvun sukukokouksia. Karin Palmujoki vastasi kysymyksiin kesäkuussa 2015.
Puhelinkeskustelussa jo välittyi monia hyviä muistoja sukukokouksista ja sukuyhteyksistä. Palmujoki lupautui keskustelussa mielellään vastaamaan kysymyksiin. Reportterina toimi I oltermanni Lauri Jouppi. Lämpimästi kiitoksia vastauksista!
Osallistuitte viime syksynä Könninsuvun XV sukukokoukseen Ostrobotnialla Helsingissä. Tapasitteko paljon tuttuja sukukokouksessa? Pidittekö ohjelmaa ja kokousta mielenkiintoisena?
Osallistuin sukukokoukseen Ostrobotnialla. Tuttuja oli jonkin verran. Kokous ja ohjelma oli mielenkiintoinen, koska se koskettaa niin läheltä. Isoäitini Alman (Alma Josefina Könni 1861-1941) isoisä (Jakob Ala-Könni 1774-1830) oli Senaatin kellon mestari. Apuna hänellä oli Alman isä (Juho Könni 1798-1865).
Olitte mukana myös Könninsuvun ensimmäisessä sukukokouksessa v. 1947 ja monessa sukukokouksessa sen jälkeen. Miten saitte tiedon tuosta ensimmäisestä Helsingissä pidetystä v. 1947 sukukokouksesta?
Olin opiskelija siihen aikaan ja seurasin vanhempieni mukana.
Minkälaisena muistatte v. 1947 sukukokouksen? Saapuminen kokoukseen, tilaisuuden ohjelma, myös von Schantzin tyttärien muistetaan esittäneen musiikkia, puheet, tunnelma, yhdessäolon ja keskustelujen muistoja, mahdollisia sattumuksia, suvun järjestäytyminen sukuseuraksi, kotimatka…?
Vuoden 1947 sukukokous oli mielenkiintoinen. Mitään von Schantzin tyttäriä ei siellä esiintynyt (kysymys tästä aiheesta johtui siitä, että kokouksessa yhden tiedon mukaan muistetaan von Schantzin tyttärien esittäneen musiikkiesityksiä). Kyllä se varmaan olisi jäänyt mieleen. Muistaakseni siellä oli iso sukutaulu. Se valaisi (sukuyhteyksiä) paljon. Ehkä nykytekniikka auttaa tähän ratkaisuun (viittaus netin ja tietokoneohjelmien antamiin mahdollisuuksiin).
Yngve von Schantz toimi Könninsuvun oltermannina 1950 -1970. Mikä on sukulaisuussuhteenne häneen? Könniläiset sukuasiat lienevät olleet myös hänen kauttaan useasti esillä?
Yngve von Schantz oli isäni. Tässä seuraa tekemäni sukutaulu (enemmän vastauksen 7 yhteydessä) minusta Jaakko Könniin (1721-1794). On syytä Jaakkojen ja Juhojen yhteydessä liittää mukaan heidän elinvuodet. Muuten niissä sekaantuu helpolla.
Olitteko mukana v. 1950 suvun toisessa sukukokouksessa Ilmajoella, mahdollisesti v. 1960 Seinäjoella, v. 1967 Vaasassa…?
Olin mukana v. 1950 suvun toisessakin sukukokouksessa Ilmajoella. Totean olleeni läsnä ainakin yhdeksässä Könnin suvun kokouksessa.
Mitkä kokoukset ovat erityisesti jääneet mieleenne? Jonkin erityisen seikan/tapahtuman/ohjelman/pitopaikan tms. vuoksi?
Pohjanmaan kokouksiin on aina liittynyt käynti Könnillä, kun paikat ovat niin tuttuja. Jokainen kokous on ollut mielenkiintoinen, sillä Könni on aina kiinnostava.
Kerroitte, että olitte talvisodan aikana suorittamassa työvelvoitetta Könnillä. Miten muistelette tuota aikaa? Miten päädyitte työvelvoitetta suorittamaan juuri Könnille?
Sukupuusta ilmenee, miten liityn Könniin ja Könnin sukuun. Isoäitini Alma oli Könnin viimeisen kellosepän ainoa eloonjäänyt tytär. Isän kuollessa Alma oli 4 -vuotias. Hän kasvoi ja varttui Ala-Könnillä. Äiti Maria Albertina Könni oli vielä nuori jäädessään leskeksi, joten hän ehti solmia vielä kaksi avioliittoa. Toinen aviomies kuoli jo muutaman kuukauden kuluttua. Kolmannen aviomiehen Erik Alfred Malmbergin kanssa heillä oli 5 lasta, 2 poikaa ja 3 tytärtä.
Isänsä jälkeen poika Erik Wiliam Malmberg (Alman velipuoli) isännöi tilaa. Vuonna 1935 Malmberg -nimi vaihdettiin Ala-Könniksi talon mukaan. Alman avioiduttua v. 1883 Kauhajoen Yli-Knuuttilaan, isäpuoli Erik Alfred purki kelloseppien aikaisen Ala-Könnin päärakennuksen, mikä kuulemma oli samantyyppinen kuin Yli-Könni. Paikalle rakennettiin yksikerroksinen, Yli-Knuuttilan mallin mukaan. Siis tämä nykyinen Ala-Könni. Alma piti yhteyttä äitiinsä ja sisarpuoliinsa avioiduttuaan Kauhajoelle, samoin muutettuaan tänne etelään.
30.11.1939 alkoi Talvisota. Silloin meidät täältä Haagasta (Helsinki), isoäiti Alma, äitini Marta lapsineen Karin, Ulla, Lisbet ja Johan evakuoitiin Alakönnille Talvisodan ajaksi. Sotavuodet jatkuivat. Kesät 1941, 1942, 1943, 1944 ja 1945 olin työvelvollisena Ala-Könnillä. Työvelvollisena osallistuin kaikkiin töihin. Opin paljon, mistä olen hyvin kiitollinen. Vaikka olin työvelvollinen, jäi sitä vapaa-aikaakin, jota vietettiin enimmäkseen kotona Könnillä. Kujan toisella puolella oli Yli-Könni. Siellä oli aina kesäisin asukkaita paikalla. Heidän kanssaan pidettiin yhteyttä. Sain tutustua aitoihin ”Könnin sukulaisiin”. Minulla oli onni saada tavata Yli-Könnin viimeisen isännän Juho Könnin (1851-1907) puoliso Elisabet (1860-1956) sekä hänen lapsia: Aino Kanerva (1884-1962, vietti kesiään Könnillä), apteekkari Hanna (1886-1964, kävi aina silloin tällöin Kurikasta Könnillä), Aarne Könni (1896-1963, vietti pitempiä aikoja Könnillä). Helmi Vappulan perhe käväisi joskus. Tutustuin siellä Ulpuun ja Auvoon.
Ei ollut vain henkilöt, vaan ympäristö ja alkuperäinen Könnin talo.
Mitä könniläisyys Teille merkitsee?
Könniläisyys merkitsee minulle paljon. Olen vauvasta asti varttunut könninkellon tikityksen ja lyönnin tahdissa. Olin isoäitini Alman (1861-1841) ensimmäinen lapsenlapsi. Tosin menetin isoäitini Alman 16 -vuotiaana. Olisi ollut paljon kysyttävää vielä.
Minkälaisia toiveita Teillä on sukuseuran toiminnalle?
Mitään erityisiä lisätoiveita ei nyt tule mieleen. Sitä pohdin, että löytyyköhän jostain yhdestä paikasta vanhojen kellomestareiden arkistoja.
Haastattelijan kommentti: Ikävä kyllä tilanne on se, että vanhojen kellomestareiden arkistoja ei vielä löydy kerättynä yhteen paikkaan. Kellomuseossa dokumentteja ei ole, mutta esim. Vaasan maakunta-arkistosta tai valtionarkistosta voi vielä löytyä. Yksityisillä tahoilla on hallussaan joitakin dokumentteja.