Sukukirjan toista painosta käsittelevä lehdistötiedote vuodelta 1988

Mestari-Könni Ukko Könni teki allaolevan lehdistötiedotteen helmikuussa 1988 Koskenkorvalla pidetyn oltermannikunnan kokouksen aikaan. Tiedotteella oli tarkoitus tiedottaa tuohon aikaan juuri taittovaiheessa kirjapainossa olevasta sukukirjan toisesta painoksesta. I oltermanni Martti Koskenkorva muisteli 16.11.2006, että tiedote otettiin lehdistössä hyvin vastaan ja tiedottaminen aiheutti ”toisen aallon” kirjatilauksissa keväällä 1988. ”Ensimmäisessä aallossa” oli tullut hiukan toista tuhatta ennakkotilausta. Nämä kirjat pakattiin Koskenkorvalla kökkävoimin yhdellä kertaa kirjojen tultua kirjapainosta tilauksien mukaan eri kokoisiin paketeihin. Postiauto kävi hakemassa tämän suuren lähetyksen; postiin niitä ei tarvinnut lähteä kantamaan.

Tekstin tyylistä näkee selvästi, että asialla on lehtimies. Ukko Könni kirjoitti toimittajana mm. Vaasa -lehteen ja simpeleläiseen paikallislehteen. Tiedote kertoo hienolla tavalla sekä taustoja että silloista ajankohtaista asiaa tulevasta sukukirjan toisesta painoksesta.

Lehdistölle Ilmajoen Koskenkorvalla 10.2.1988

Könnin suvun järjestäytymisestä sukukirjan toiseen laitokseen

Ajatuksen Könnin suvun koolle kutsumisesta on 1930 -luvun puolivälissä ensimmäisenä lausunut ääneen Juho Eliel Juhonpoika Rinta-Nikkola. Ajatuksen kehittäminen jäi sotavuosien jalkoihin, muttei sammunut. Könnilääset kutsuttiin koolle Helsinkiin 15.11.1947. Koolla oli 171 könniläistä ja kokous vahvisti Könnin suvun perussäännön, jonka mukaan ”suvun jäsenten keskeistä jatkuvaa yhteyttä ylläpitämään ja kaikkia siihen liittyviä asioita hoitamaan” asetetaan pysyvä yhteiselin, Könnin suvun oltermannikunta. Oltermannikunnan puheenjohtajalle annettiin nimitys Mestari-Könni ja varapuheenjohtaja on Ensimmäinen oltermanni.

Tuossa ensimmäisessä sukukokouksessa valittiin Mestari-Könniksi toimituspäällikkö Kosti Könni Vaasasta, Ensimmäiseksi oltermanniksi evl evp Yrjö Könni Helsingistä sekä varsinaisiksi oltermanneiksi apteekkari Hanna Könni Kurikasta, evl Mikko Hannuksela Helsingistä, maanviljelijä Mauno Koskenkorva Ilmajoelta ja konsuli Ilmari Pohto Helsingistä. Varaoltermanneiksi valittiin veturinkuljettaja Niilo Heikkilä Seinäjoelta, fil.maisteri Lauri Lehto Helsingistä ja herastuomari Niilo Nikkola Seinäjoelta.

Kun oltermannikunnan vahvuus oli aluksi 1 + 1 + 4 + 3 , muutettiin se v. 1978 varamiehet pois jättämällä vahvuudeksi 1 + 1 + 8 . Tällä hetkellä Mestari-Könni on Ukko Könni Simpeleeltä (Rautjärvi), I oltermanni Jussi Jouppi Seinäjoelta sekä oltermannit Rauha Aarnio Seinäjoelta, Jussi Ala-Röyskö Ilmajoelta, Eja Funck Helsingistä, Martti Koskenkorva Ilmajoelta, Veikko Loppi Helsingistä, Antti Opas Tampereelta sekä Pentti Pohto ja Auvo Vappula kummatkin Helsingistä. Oltermannikunnan paikoilla on tähän mennessä ollut yhteensä 24 könniläistä.

Könnin suvun sukukokouksia on tähän mennessä järjestetty seitsemän:

15.11.1947 Helsingissä
8.-9.7.1950 Ilmajoella
20.-21.8.1960 Seinäjoella
13.8.1967 Vaasassa
1.8.1971 Kauhajoella
28.-29.7.1979 Seinäjoella
30.-31.7.1983 Jalasjärvellä

VIII kokoontuminen Ilmajoella 16.-17.7.1988

Ennen vuoden 1947 kokousta olivat sitä valmistelleet Kosti ja Yrjö Könni tunnustelleet myös sukukirjan kokoamisen mahdollisuuksia. He olivat yhteydessä tunnettuun sukututkijaan fil.maist. Jaakko Laurilaan, jonka he kutsuivat kokoukseen Könnin sukua koskevia tutkimuksiaan selvittämään. Kuullun perusteella oltermannikunta sai tehtäväkseen ryhtyä suunnittelemaan sukukirjan painattamista. Laurila lupautui sukuhistorian kirjoittajaksi ja sukututkimuksen suorittajaksi, Kosti Könni toimittajaksi ja sukutauluston laatijaksi sekä Yrjö Könni teknilliseksi asiantuntijaksi. Työhön ryhdyttiin tehokkaasti niin, että Könnin suvun oltermannikunnan julkaisuna valmistui lokakuussa 1949.

Vuosien edetessä Mestari-Könnin mappiin alkoi tulla postia, jotka kertoivat uusista könniläisistä – sekä syntyneistä pienokaisista että sukukirjaan tutustuttuaan könniläisiksi itseään arvelevista. Niinpä Vaasan kokous antoi oltermannikunnalle tehtäväksi harkita sukukirjan toisen laitoksen toteuttamisen mahdollisuuksia. Ensimmäisen laitoksen tekijäin voimat alkoivat vähentyä, mutta hiljalleen jatkuvasti saapuvaa materiaalia tallennettiin. Uuden laitoksen aikaansaaminen katsottiin nousevan polven puuhaksi.

Yli-Könnillä kesäkuussa 1981 kokoontunut oltermannikunta katsoi sukukirjan toisen laitoksen tekemisen ajankohdan koittaneen. Mestari-Könni sai tehtäväkseen ottaa yhteyttä kiinnostusta osoittaneeseen ja sopivimmaksi katsottuun kirjoittajaehdokkaaseen fil.maist. Leena Vähä-Koivistoon, Ilmajoen kirjastotoimenjohtajaan. Kolme päivää myöhemmin käytiin sopimukseen johtanut neuvottelu ja marraskuun kokoukseen oltermannikunta sai jo raportin työ käynnistymisestä hyvään, joskin tietojen tulon suhteen verkkaaseen vauhtiin.

Helmikuussa 1982 sukukirjan tekijä oli oltermannikunnan kokouksessa esittelemässä kirjan edistymisen vaihetta. Lehti-ilmoitukset olivat vauhdittaneet yhteydenottoja. Kirjoittaja esitteli suunnitelmansa perustaa uuden laitoksen taulukoinnin vanhalle pohjalle ja ajatus sai oltermannikunnan hyväksymisen ja monet muutkin periaatteelliset suuntaviivat määriteltiin. Toimia vauhditti sitten Jalasjärven sukukokouksessa Rajalaksi muuttuneen Leenan innostava esitys valmisteilla olevasta teoksesta ja tietojenkeräyslomakkeet tekivät hyvin kauppansa.

Marraskuussa julkaistut ilmoitukset ”uhkasivat nimien poisjäännillä, ellei toimita nopeasti” ja tietojen saanti nopeutui taas. Könnin kuokkamiehen eli vävyn Paavo Maunulan apua saatiin kustannuslaskelmiin, jotka alkoivat olla ajankohtaisia. Oltermannikunnan kokouksessa huhtikuussa 1987 Tampereella täsmennettiin vielä sukukirjan toisen laitoksen sisällön kokoonpanoa ja tähdättiin alustavasti sen ilmestymiseen jouluksi. Lehdistö oli julkaisemillaan haastatteluilla ollut tukemassa viime hetken tietojenkeruukampanjaa. Taulukoiden kirjapainokuntoon saattaminen ja eräät tarkistukset siirsivät materiaalin kirjapainoon toimittamista niin, että nyt tiedämme Könnin suvun sukukirjan toisen laitoksen olevan Vaasa Oy:n kirjapainossa taittovaiheessa.

Jalasjärven kokousta edeltänyt oltermannikunnan kokous sai vastaanottaa nimimerkki ”Oinaksen” ehdotuksen Könnin suvun pöytästandaariksi. Ehdotus oli sukukokouksessa esillä ja sai hyvän kannatuksen. Sukukirjahankkeen jalkoihin jäänyt standaarihanke tuli käsittelyyn oltermannikunnan viime marraskuun kokouksessa, missä se hyväksyttiin ja vahvistettiin samalla Lippuvalmistamo Osutkankaan tarjous. Ensimmäinen erä näitä nimim. ”Oinaksen” taakse kätkeytyneen Aarne oltermanninpuoliso Aarnion suunnittelemia standaareja on jo myynnissä.

Olemme nyt julkistamassa pitkän taipaleen käyneen Könnin suvun sukukirjan toista laitosta sen kalkkiviivoilla. Leena Rajala on osoittanut mahtavaa tosikönniläisyyttä tämän ison urakan päätökseen saattaessaan. Loppuvaiheessa ”taistelupari” Rauha Aarnio – Martti Koskenkorva on hoitanut markkinointiin liittyvät asiat.
UK / 8.2.1988